Minnesotan maanviljelijöillä on pian käytössään vankempi sääolosuhteita koskeva tietojärjestelmä, joka auttaa tekemään agronomisia päätöksiä.
Viljelijät eivät voi hallita säätä, mutta he voivat käyttää sääolosuhteita koskevia tietoja päätöksenteossa. Minnesotan viljelijöillä on pian käytössään vankempi tietojärjestelmä, josta he voivat ammentaa tietoa.
Minnesotan osavaltion lainsäädäntöelin myönsi vuoden 2023 istuntokaudella Clean Water Fund -rahastosta 3 miljoonaa dollaria Minnesotan maatalousministeriölle osavaltion maataloussääverkoston parantamiseksi. Osavaltiossa on tällä hetkellä 14 MDA:n ylläpitämää sääasemaa ja 24 Pohjois-Dakotan maataloussääverkoston hallinnoimaa sääasemaa, mutta osavaltion rahoituksen pitäisi auttaa osavaltiota asentamaan kymmeniä uusia asemia.
”Tämän ensimmäisen rahoituskierroksen turvin toivomme asentavamme noin 40 sääasemaa seuraavien kahden tai kolmen vuoden aikana”, sanoo Stefan Bischof, MDA:n hydrologi. ”Lopullisena tavoitteenamme on, että sääasema sijaitsee noin 32 kilometrin säteellä useimmista Minnesotan maatalousmaista, jotta voimme tarjota paikallisia säätietoja.”
Bischofin mukaan sivustot keräävät perustietoja, kuten lämpötilaa, tuulen nopeutta ja suuntaa, sademäärää, kosteutta, kastepistettä, maaperän lämpötilaa, auringonsäteilyä ja muita säämittareita, mutta maanviljelijät ja muut voivat hyödyntää paljon laajempaa tietojoukkoa.
Minnesota tekee yhteistyötä NDAWN:n kanssa, joka hallinnoi noin 200 sääaseman järjestelmää Pohjois-Dakotassa, Montanassa ja Länsi-Minnesotassa. NDAWN-verkosto aloitti laajan toimintansa vuonna 1990.
Älä keksi pyörää uudelleen
Yhteistyössä NDAWN:n kanssa MDA voi hyödyntää jo kehitettyä järjestelmää.
”Tietomme integroidaan heidän säähän liittyviin maataloustyökaluihinsa, kuten kasvien vedenkäyttöön, kasvuastepäiviin, satomallinnukseen, tautien ennustamiseen, kastelun aikataulutukseen, lämpötilan inversiohälytyksiin levittimille ja useisiin muihin maataloustyökaluihin, joita ihmiset voivat käyttää agronomisten päätösten ohjaamiseen”, Bischof sanoo.
”NDAWN on sääriskienhallintatyökalu”, NDAWN:n johtaja Daryl Ritchison selittää. ”Käytämme säätietoja apuna satojen kasvun ennustamiseen, sato- ja tautien ohjaukseen sekä hyönteisten ilmaantumisajankohdan määrittämiseen – moniin muihin asioihin. Käyttötarkoituksemme ulottuvat paljon maatalouden ulkopuolelle.”
Bischofin mukaan Minnesotan maataloussääverkosto tekee yhteistyötä NDAWN:n jo kehittämän verkoston kanssa, jotta sääasemien rakentamiseen voidaan suunnata enemmän resursseja. Koska Pohjois-Dakotalla on jo tarvittava teknologia ja tietokoneohjelmat säätietojen keräämiseen ja analysointiin, oli järkevää keskittyä useampien asemien sijoittamiseen.
MDA on parhaillaan tunnistamassa mahdollisia sääasemien sijainteja Minnesotan maaseutumailla. Ritchisonin mukaan paikat vaativat vain noin 10 neliömetrin kokoisen tilan ja tilaa noin 30 jalkaa korkealle tornille. Suositeltavien paikkojen tulisi olla suhteellisen tasaisia, poissa puista ja ympärivuotisesti saavutettavissa. Bischof toivoo saavansa 10–15 asemia asennettua tänä kesänä.
Laaja vaikutus
Vaikka asemilla kerätyt tiedot keskittyvät maatalouteen, muut tahot, kuten valtion virastot, käyttävät tietoja päätöksenteossa, mukaan lukien milloin tieliikenteen painorajoituksia asetetaan tai poistetaan.
Bischofin mukaan Minnesotan verkoston laajentamispyrkimykset ovat saaneet laajaa tukea. Monet ihmiset näkevät paikallisten säätietojen hyödyllisyyden agronomisten päätösten ohjaamisessa. Joillakin näistä viljelyvalinnoista on kauaskantoisia seurauksia.
”Meistä on hyötyä sekä maanviljelijöille että vesivaroille”, Bischof sanoo. ”Puhtaan veden rahastosta tulevan rahoituksen ansiosta näiden sääasemien tiedot auttavat ohjaamaan agronomisia päätöksiä, jotka eivät ainoastaan hyödytä maanviljelijää, vaan myös minimoivat vesivaroihin kohdistuvat vaikutukset auttamalla viljelijöitä hyödyntämään paremmin viljelypanoksia ja vettä.”
”Maatalouspäätösten optimointi suojelee pintavettä estämällä torjunta-aineiden kulkeutumisen pois lähialueiden pintavesiin, estämällä lannan ja kasvikemikaalien huuhtoutumisen pintavesiin, minimoimalla nitraatin, lannan ja kasvikemikaalien huuhtoutumisen pohjaveteen sekä maksimoimalla kasteluveden käytön tehokkuuden.”
Julkaisun aika: 19. elokuuta 2024